Talouspoliittinen vaalikone

Puuronen Vesa

Jaa:

 = Ehdokkaan vastaukset

1. Varallisuuden keskittymiseen harvoille on puututtava, jotta taloudellinen eriarvoisuus vähenisi.

Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet useimmissa maailman valtioissa viimeisen 30 vuoden aikana. Rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet maailman varallisuudesta. Yksi neljäsosa kovatuloisimman sadan ihmisen vuoden 2012 käteen jäävistä ansioista riittäisi poistamaan maailmasta äärimmäisen köyhyyden.

Taloudellisesti verrattain tasa-arvoisessa Suomessa tuloerot kasvoivat nopeammin kuin missään muussa teollisuusmaassa vuosien 1995 ja 2005 välillä. Pohjoismaissa suurituloisimman prosentin osuus tulokakusta on kasvanut 70 prosenttia 1980-luvun alusta. Suomi on silti edelleen tulonjaoltaan yksi maailman tasa-arvoisimmista maista.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Väite on oikea. Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi varallisuuden keskittyminen johtaa muuhunkin eriarvoisuuteen: kuten terveyseroihin, eliniänodotteen eroihin sekä kulutusmahdollisuuksien eroihin. Verotus on oikea keino pienentää varallisuuseroja.

2. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää taloutta edistetään ensisijaisesti kuluttajien valinnoilla, ei sitovalla yritysvastuulainsäädännöllä.

Yli 70 prosenttia eurooppalaisista toivoo lisää vastuullisuutta ja avoimuutta kaikilta yrityksiltä. Samalla vain reilu 30 prosenttia kokee, että heillä on riittävästi tietoa yritysten vastuullisuudesta.

Yritysten toimitus- ja alihankintaketjujen vastuullisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ei tällä hetkellä ole Suomessa. Elinkeinoelämä kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa yritysvastuuta, kun taas kansalaisjärjestöt kannattavat sitovia sääntöjä. 37 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä raportoi toimintansa vastuullisuudesta vuonna 2013.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää taloutta voivat edistää kuluttajat valinnoillaan mutta ennen kaikkea kyse on yritysten vastuusta. Jos yritykset eivät ota vastuuta vapaaehtoisesti ja kuluttajien valintojen ohjaamina, ne on pakotettava siihen lainsäädännöllä.

3. Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen.

Kehitysyhteistyöllä on merkittävä rooli monen kehitysmaan hyvinvointipalveluiden mahdollistajana. Esimerkiksi Mosambikin ja Ugandan terveysbudjetin varoista 40 prosenttia tulee kansainvälisistä kehitysyhteistyömäärärahoista. Kehitysyhteistyötä kuitenkin kritisoidaan siitä, että se aiheuttaa apuriippuvuutta, eikä avun uskota saavuttavan sitä kaikista eniten tarvitsevia. Pelkkä kehitysyhteistyö ei riitä kasvavan globaalin eriarvoisuuden kitkemiseen.

Suomi käyttää vuonna 2015 arviolta 0,48 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on sitoutunut nostamaan osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Kehitysyhteistyötä tarvitaan mutta on tarkasti harkittava missä muodossa ja kenelle sitä toimitetaan. Kehitysyhteistyövarat ovat aikaisemmin valuneet vastaanottajamaiden eliitin taskuihin, kehitysyhteistyöhenkilöstön korkeat palkat ja maksamat korkeat vuokrat ovat korottaneet vuokratasoa kohdemaissa, ja luoneet jyrkän segregaation paikallisten ja kehitysyhteistyöntekijäin välille. paras tapa kehitysyhteistyön antamiseen on ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen auttaminen.

4. Verovälttelyä tulee torjua velvoittamalla suomalaiset suuryritykset julkaisemaan maakohtaiset taloustietonsa.

EU-maista häviää verotuloja arviolta 1000 miljardia euroa harmaan talouden ja kansainvälisen verovälttelyn takia. Kehitysmaista virtaa rahaa veroparatiiseihin yhdeksänkertaisesti koko maailman kehitysyhteistyövarojen verran. Noin 80 prosenttia verovälttelystä ja veronkierrosta on monikansallisten yritysten tekemää.

Maakohtaiset raportit antaisivat paremman kokonaiskuvan yritysten veronmaksun ja voittojen jakautumisesta. Yritykset julkaisisivat myyntiluvut, työntekijäkulut, työntekijöiden määrän, voitot, verot ja investoinnit kaikissa niissä maissa, joissa niillä on liiketoimintaa. Kepan Taloustutkimuksella teettämän gallupin mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta katsoo, että suuryritykset pitäisi velvoittaa raportoimaan maakohtaisesti. Elinkeinoelämän mukaan raportointivelvollisuus lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja voisi haitata yritysten kilpailukykyä.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

5. Yrityksillä on oltava vastuu alihankintaketjuissaan tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista.

Suomalaisyritysten alihankintaketjuista on löytynyt vakavia ongelmia, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Yritysten alihankintaketjun ja arvoketjun vastuullisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ei tällä hetkellä ole Suomessa. Yritykset kokevat koko alihankintaketjun tarkan valvonnan haastavaksi. Toisaalta Suomi on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksia ja liike-elämää koskeviin periaatteisiin. Niiden mukaan yritysten tulisi ennalta-arvioida alihankintaketjunsa ihmisoikeusriskit ja raportoida niistä. Tämä vaatisi uutta lainsäädäntöä.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Näin pitäisi olla. Asia on kuitenkin jäänyt yritysten omalle vastuulle ja koska ne toimivat kapitalistisen logiikan mukaan eli tavoitteenaan maksimaalinen voitto, ne etsivät erilaisia tapoja vähentää kustannuksiaan. Järjestäytymisvapauden loukkaaminen, liian pitkät työpäivät ja alhaiset palkat sekä lapsityövoiman käyttö, ovat yritysten keinoja listä voittojaan. Tämä estämiseksi kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä, mutta asiaan pitäisi puuttua tiukemmin myös kansainvälisellä ja kanallisella lainsäädännöllä.

6. Suomen on liityttävä eurooppalaiseen rahoitusmarkkinaveroon, vaikka kaikki EU-maat eivät olisi mukana.

Finanssitalouden koko suhteessa reaalitalouteen on kasvanut räjähdysmäisesti. Johdannaismarkkinoilla liikkuu joka päivä satoja kertoja enemmän rahaa kuin tavaroiden ja palveluiden kaupassa. Finanssimarkkinoiden sääntelemättömyyden on todettu olleen syynä vuonna 2008 alkaneelle talouskriisille.

EU-komissio on ehdottanut rahoitusmarkkinaveroa, jolla verotettaisiin osakekauppaa ja joukkovelkakirjoja 0,1 prosentilla ja johdannaismarkkinoita 0,01 prosentilla. Vuonna 2012 Suomi päätti olla lähtemättä mukaan veroon. Veron kannattajien mukaan rahoitusmarkkinaverolla vähennettäisiin haitallista keinottelua ja markkinoiden epävakautta sekä saataisiin lisää verotuloja. Finanssisektori vastustaa veroa sekä uskoo sen huonontavan kilpailukykyä ja lisäävän pankkitallettajien kustannuksia.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

7. Julkisissa hankinnoissa on tärkeintä valita edullisin vaihtoehto.

Julkisilla varoilla ostetaan tuotteita ja palveluita vuosittain yli 20 miljardilla eurolla. Osa näistä hankinnoista tulee maista, joissa tuotteiden valmistuksessa poljetaan työntekijöiden oikeuksia.

Suurimmassa osassa kuntien ja valtion hankinnoista ei huomioida sosiaalista vastuullisuutta, vaikka hankintalaki antaisi mahdollisuuden painottaa tarjouspyynnöissä esimerkiksi työelämän perusoikeuksien noudattamista. Useimmitentärkein kilpailutuskriteeri on hinta. Hankintalain uudistus tulee eduskunnan käsittelyyn seuraavalla eduskuntakaudella.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Julkisissa hankinnoissa hinta ei missään tapauksessa ole ainoa tai tärkein valinnan kriteeri vaan on suosittava paikallisia palvelun- ja tavarantuottajia, yrityksiltä jotka eivät maksa veroja Suomeen ei tule ostaa yhtään mitään. Lisäksi laatu on tärkeä kriteeri. Voi ostaa kalliimpaa jos laatu on parempi.

8. Suomen tulee luopua sekä kivihiilen että turpeen energiakäytöstä ja korvata ne uusiutuvalla energialla.

Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja turve, tuottavat runsaasti hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Uusiutuva energia, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoima sekä bioenergia, tuottavat hiilidioksidia vain murto-osan verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

Suomi on YK:n ilmastoneuvotteluissa sitoutunut rajoittamaan ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Tämä asettaa tiukat rajat sille, kuinka paljon runsaasti hiilidioksidia tuottavia polttoaineita voidaan käyttää. Vielä hyödyntämättömistä fossiilisista polttoaineista on jätettävä käyttämättä arviolta 80 prosenttia, jotta kahden asteen tavoitteeseen voidaan päästä. Elinkeinoelämä on esittänyt huolensa energian hinnan noususta ja Suomen kilpailukyvyn kärsimisestä, jos hiilivoima korvataan uusiutuvalla energialla liian nopealla aikataululla.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Kivihiilen käytöstä tulee luopua mutta turve on kotimainen energialähde, jota on haitoistaan huolimatta jonkin aikaa voitava käyttää. Päämääränä tulee olla myös turpeen käytöstä luopuminen. Tuulivoiman ja aurinkovoiman tuottaminen on halpaa mutta niiden hiilidioksitaseeseen pitää ottaa mukaan myös niiden tuiotannossa, rakentamisessa, osien kuljettamisessa jne. syntyvät päästöt. Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää.

9. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön verotusta tulee kiristää.

Mikäli luonnonvarojen kulutuksemme koko maailman tasolla noudattaa nykykehitystä, tarvitaan vuonna 2050 kolme maapalloa tyydyttämään tarpeemme. Rikkaat maat kuluttavat suhteessa suurimman osan luonnonvaroista. Suomalaisilla on maailman 15. suurin ekologinen jalanjälki.

Merkittävimpiä uusiutumattomia luonnonvaroja ovat fossiiliset polttoaineet. Uusiutumattomien luonnonvarojen verotuksen kiristäminen tarkoittaisi esimerkiksi polttoaineverojen nostamista. Lisäksi poistettaisiin tai pienennettäisiin ympäristölle haitallisia verotukia, kuten työmatka-autoilun ja energiaa runsaasti kuluttavan teollisuuden verohelpotuksia.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Lapissa ja muualla maaseudulla asuvalle työmatka-autoilu on välttämätöntä, siksi sen verotuksen kiristäminen on haitallista. Kaupungeissa työmatkat tulisi tehdä julkisilla, vähäpäästöisillä kulkuneuvoilla.

10. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena tulee käyttää ympäristöhaittojen kustannukset ja tulojen jakautumisen huomioivia hyvinvoinnin mittareita.

Taloudellisen päätöksenteon tukena ja talouskehityksen mittarina käytetään yleensä bruttokansantuotetta (BKT). BKT:n ongelmana on, että se mittaa vain kotimaisen tuotannon määrää, mutta kertoo vain vähän sen sisällöstä tai jakautumisesta. Siten korkeakaan BKT:n taso ei takaa, että kaikilla kansalaisilla olisi esimerkiksi varaa ruokaan.

BKT:n rinnalle tai tilalle on ehdotettu muun muassa inhimillisen kehityksen indeksiä ja aidon kehityksen mittaria. Talouskehityksen lisäksi ne ottavat laajemmin huomioon ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Muun muassa ekologinen jalanjälki kiinnittää puolestaan huomiota kulutustottumuksiin.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

BKT on huono mittari siinä mielessä, että se jättää huomiotta kysymyksessä mainittuja tekijöitä. Sitä on pyritty täydentämään tai korvaamaan erilaisilla inhimillisen / yhteiskunnallisen kehityksen tai hyvinvoinnin mittareilla, jotka ottavat huomioon em. tekijöitä ja niiden lisäksi muun muassa subjektiiviseen hyvinvointiin eli onnellisuuteen vaikuttavia asioita.

11. Suomen tulee ajaa EU:n tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin sitovia kestävän kehityksen normeja.

Kauppaa pidetään tärkeänä kehityksen ja talouskasvun edistäjänä. Samalla erityisesti pientuottajat, -viljelijät ja -yritykset pelkäävät, että kauppasopimuksissa voittaa aina vahvempi osapuoli. Tämä pätee niin EU:n ja kehitysmaiden välisiin sopimuksiin, kuin tällä hetkellä neuvoteltavaan EU:n ja USA:n väliseen kauppasopimukseen, johon on muun muassa kaavailtu vahvempaa investointisuojaa yrityksille, kuin ihmisoikeussuojaa kansalaisille.

EU:n kauppasopimuksissa on huomioitu kestävä kehitys. Tämän avulla voidaan taata, etteivät sopimukset riko YK:n ihmisoikeussopimuksia tai Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemiä työoikeuksia. Tällä hetkellä kestävää kehitystä koskeva osuus ei kuitenkaan sido sopimusosapuolia.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Kestävän kehitykseen ohjaavien normien tiukentaminen on yksi ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta olennainen ellei olennaisin asia.

12. Yritysten kuuluu kantaa vastuunsa globaalin nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemisessa tarjoamalla nuorille kunnollisia työsuhteita ja oppisopimus- sekä harjoittelupaikkoja toimiessaan globaalisti.

Puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita, ja tämän vuosikymmenen kuluessa yli miljardi nuorta pyrkii siirtymään työelämään. Samaan aikaan globalisoituminen ja nopeat rakennemuutokset vaikuttavat niin pohjoisen kuin etelänkin työn ja koulutuksen saatavuuteen. Ihmisarvoisten työpaikkojen luominen nuorille on maailmanlaajuinen haaste. Ilman aktiivista puuttumista nuorisotyöttömyyteen liian moni jää vaille paitsi riittävää toimeentuloa, myös mahdollisuutta osallistua yhteiskuntiensa rakentamiseen.
  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Nuorisotyöttömyyden ratkaiseminen on yritysten ja julkisen vallan vastuulla. Myös kolmannen sektorin toimijat voivat vaikuttaa asiaan. Kunnolliset työehdot sekä mahdollisuus kouluttautua ovat nuorten tulevaisuuden kannalta olennaisia seikkoja. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen mahdollistaisi ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden parantamisen.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä

  • Kepa
  • Attac ry
  • Eettisen kaupan puolesta ry
  • Finnwatch ry
  • Kirkon ulkomaanapu
  • Pelastakaa Lapset ry
  • Plan Suomi
  • Solidaarisuus
  • Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Suomen Lähetysseura
  • Suomen UNICEF ry
  • Suomen World Vision
  • WWF Suomi