Talouspoliittinen vaalikone

Dahl Rita

Jaa:

 = Ehdokkaan vastaukset

1. Varallisuuden keskittymiseen harvoille on puututtava, jotta taloudellinen eriarvoisuus vähenisi.

Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet useimmissa maailman valtioissa viimeisen 30 vuoden aikana. Rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet maailman varallisuudesta. Yksi neljäsosa kovatuloisimman sadan ihmisen vuoden 2012 käteen jäävistä ansioista riittäisi poistamaan maailmasta äärimmäisen köyhyyden.

Taloudellisesti verrattain tasa-arvoisessa Suomessa tuloerot kasvoivat nopeammin kuin missään muussa teollisuusmaassa vuosien 1995 ja 2005 välillä. Pohjoismaissa suurituloisimman prosentin osuus tulokakusta on kasvanut 70 prosenttia 1980-luvun alusta. Suomi on silti edelleen tulonjaoltaan yksi maailman tasa-arvoisimmista maista.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Eriarvoistuminen on keskeisimmistä ongelmista tällä hetkellä ja sen ehkäisemiseksi pitää luoda työpaikkoja ja pitää huolta soten ja koulutuksen maksuttomuudesta.

2. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää taloutta edistetään ensisijaisesti kuluttajien valinnoilla, ei sitovalla yritysvastuulainsäädännöllä.

Yli 70 prosenttia eurooppalaisista toivoo lisää vastuullisuutta ja avoimuutta kaikilta yrityksiltä. Samalla vain reilu 30 prosenttia kokee, että heillä on riittävästi tietoa yritysten vastuullisuudesta.

Yritysten toimitus- ja alihankintaketjujen vastuullisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ei tällä hetkellä ole Suomessa. Elinkeinoelämä kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa yritysvastuuta, kun taas kansalaisjärjestöt kannattavat sitovia sääntöjä. 37 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä raportoi toimintansa vastuullisuudesta vuonna 2013.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Yritysten yhteiskuntavastuu on tärkeä asia, joka toteutuessaan heijastuu myös kuluttajien oikeuksiin.

3. Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen.

Kehitysyhteistyöllä on merkittävä rooli monen kehitysmaan hyvinvointipalveluiden mahdollistajana. Esimerkiksi Mosambikin ja Ugandan terveysbudjetin varoista 40 prosenttia tulee kansainvälisistä kehitysyhteistyömäärärahoista. Kehitysyhteistyötä kuitenkin kritisoidaan siitä, että se aiheuttaa apuriippuvuutta, eikä avun uskota saavuttavan sitä kaikista eniten tarvitsevia. Pelkkä kehitysyhteistyö ei riitä kasvavan globaalin eriarvoisuuden kitkemiseen.

Suomi käyttää vuonna 2015 arviolta 0,48 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on sitoutunut nostamaan osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Kehitysyhteistyön ongelmana ovat korkeat hallintokustannukset, tuki ei mene oikeaan kohteeseen.

4. Verovälttelyä tulee torjua velvoittamalla suomalaiset suuryritykset julkaisemaan maakohtaiset taloustietonsa.

EU-maista häviää verotuloja arviolta 1000 miljardia euroa harmaan talouden ja kansainvälisen verovälttelyn takia. Kehitysmaista virtaa rahaa veroparatiiseihin yhdeksänkertaisesti koko maailman kehitysyhteistyövarojen verran. Noin 80 prosenttia verovälttelystä ja veronkierrosta on monikansallisten yritysten tekemää.

Maakohtaiset raportit antaisivat paremman kokonaiskuvan yritysten veronmaksun ja voittojen jakautumisesta. Yritykset julkaisisivat myyntiluvut, työntekijäkulut, työntekijöiden määrän, voitot, verot ja investoinnit kaikissa niissä maissa, joissa niillä on liiketoimintaa. Kepan Taloustutkimuksella teettämän gallupin mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta katsoo, että suuryritykset pitäisi velvoittaa raportoimaan maakohtaisesti. Elinkeinoelämän mukaan raportointivelvollisuus lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja voisi haitata yritysten kilpailukykyä.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Veroparatiisikielto voimaan!

5. Yrityksillä on oltava vastuu alihankintaketjuissaan tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista.

Suomalaisyritysten alihankintaketjuista on löytynyt vakavia ongelmia, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Yritysten alihankintaketjun ja arvoketjun vastuullisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ei tällä hetkellä ole Suomessa. Yritykset kokevat koko alihankintaketjun tarkan valvonnan haastavaksi. Toisaalta Suomi on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksia ja liike-elämää koskeviin periaatteisiin. Niiden mukaan yritysten tulisi ennalta-arvioida alihankintaketjunsa ihmisoikeusriskit ja raportoida niistä. Tämä vaatisi uutta lainsäädäntöä.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Eettinen kuluttajuus merkitsee eettistä yritystoimintaa.

6. Suomen on liityttävä eurooppalaiseen rahoitusmarkkinaveroon, vaikka kaikki EU-maat eivät olisi mukana.

Finanssitalouden koko suhteessa reaalitalouteen on kasvanut räjähdysmäisesti. Johdannaismarkkinoilla liikkuu joka päivä satoja kertoja enemmän rahaa kuin tavaroiden ja palveluiden kaupassa. Finanssimarkkinoiden sääntelemättömyyden on todettu olleen syynä vuonna 2008 alkaneelle talouskriisille.

EU-komissio on ehdottanut rahoitusmarkkinaveroa, jolla verotettaisiin osakekauppaa ja joukkovelkakirjoja 0,1 prosentilla ja johdannaismarkkinoita 0,01 prosentilla. Vuonna 2012 Suomi päätti olla lähtemättä mukaan veroon. Veron kannattajien mukaan rahoitusmarkkinaverolla vähennettäisiin haitallista keinottelua ja markkinoiden epävakautta sekä saataisiin lisää verotuloja. Finanssisektori vastustaa veroa sekä uskoo sen huonontavan kilpailukykyä ja lisäävän pankkitallettajien kustannuksia.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Tobinin veron vaikutus olisi silti hyvin pieni, mittavampia toimia finanssimarkkinoiden kahlitsemiseksi tarvitaan.

7. Julkisissa hankinnoissa on tärkeintä valita edullisin vaihtoehto.

Julkisilla varoilla ostetaan tuotteita ja palveluita vuosittain yli 20 miljardilla eurolla. Osa näistä hankinnoista tulee maista, joissa tuotteiden valmistuksessa poljetaan työntekijöiden oikeuksia.

Suurimmassa osassa kuntien ja valtion hankinnoista ei huomioida sosiaalista vastuullisuutta, vaikka hankintalaki antaisi mahdollisuuden painottaa tarjouspyynnöissä esimerkiksi työelämän perusoikeuksien noudattamista. Useimmitentärkein kilpailutuskriteeri on hinta. Hankintalain uudistus tulee eduskunnan käsittelyyn seuraavalla eduskuntakaudella.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Hinnan lisäksi laadulla ja paikallisuudella on oltava merkitystä palveluntarjoajan valinnassa.

8. Suomen tulee luopua sekä kivihiilen että turpeen energiakäytöstä ja korvata ne uusiutuvalla energialla.

Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja turve, tuottavat runsaasti hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Uusiutuva energia, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoima sekä bioenergia, tuottavat hiilidioksidia vain murto-osan verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

Suomi on YK:n ilmastoneuvotteluissa sitoutunut rajoittamaan ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Tämä asettaa tiukat rajat sille, kuinka paljon runsaasti hiilidioksidia tuottavia polttoaineita voidaan käyttää. Vielä hyödyntämättömistä fossiilisista polttoaineista on jätettävä käyttämättä arviolta 80 prosenttia, jotta kahden asteen tavoitteeseen voidaan päästä. Elinkeinoelämä on esittänyt huolensa energian hinnan noususta ja Suomen kilpailukyvyn kärsimisestä, jos hiilivoima korvataan uusiutuvalla energialla liian nopealla aikataululla.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

9. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön verotusta tulee kiristää.

Mikäli luonnonvarojen kulutuksemme koko maailman tasolla noudattaa nykykehitystä, tarvitaan vuonna 2050 kolme maapalloa tyydyttämään tarpeemme. Rikkaat maat kuluttavat suhteessa suurimman osan luonnonvaroista. Suomalaisilla on maailman 15. suurin ekologinen jalanjälki.

Merkittävimpiä uusiutumattomia luonnonvaroja ovat fossiiliset polttoaineet. Uusiutumattomien luonnonvarojen verotuksen kiristäminen tarkoittaisi esimerkiksi polttoaineverojen nostamista. Lisäksi poistettaisiin tai pienennettäisiin ympäristölle haitallisia verotukia, kuten työmatka-autoilun ja energiaa runsaasti kuluttavan teollisuuden verohelpotuksia.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Ilmastonmuutosta on torjuttava kaikin keinoin.

10. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena tulee käyttää ympäristöhaittojen kustannukset ja tulojen jakautumisen huomioivia hyvinvoinnin mittareita.

Taloudellisen päätöksenteon tukena ja talouskehityksen mittarina käytetään yleensä bruttokansantuotetta (BKT). BKT:n ongelmana on, että se mittaa vain kotimaisen tuotannon määrää, mutta kertoo vain vähän sen sisällöstä tai jakautumisesta. Siten korkeakaan BKT:n taso ei takaa, että kaikilla kansalaisilla olisi esimerkiksi varaa ruokaan.

BKT:n rinnalle tai tilalle on ehdotettu muun muassa inhimillisen kehityksen indeksiä ja aidon kehityksen mittaria. Talouskehityksen lisäksi ne ottavat laajemmin huomioon ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Muun muassa ekologinen jalanjälki kiinnittää puolestaan huomiota kulutustottumuksiin.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

11. Suomen tulee ajaa EU:n tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin sitovia kestävän kehityksen normeja.

Kauppaa pidetään tärkeänä kehityksen ja talouskasvun edistäjänä. Samalla erityisesti pientuottajat, -viljelijät ja -yritykset pelkäävät, että kauppasopimuksissa voittaa aina vahvempi osapuoli. Tämä pätee niin EU:n ja kehitysmaiden välisiin sopimuksiin, kuin tällä hetkellä neuvoteltavaan EU:n ja USA:n väliseen kauppasopimukseen, johon on muun muassa kaavailtu vahvempaa investointisuojaa yrityksille, kuin ihmisoikeussuojaa kansalaisille.

EU:n kauppasopimuksissa on huomioitu kestävä kehitys. Tämän avulla voidaan taata, etteivät sopimukset riko YK:n ihmisoikeussopimuksia tai Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemiä työoikeuksia. Tällä hetkellä kestävää kehitystä koskeva osuus ei kuitenkaan sido sopimusosapuolia.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Yritettävä on, vaikka amerikkalaiset ja kanadalaiset suuryritykset vastustavat näitä voimakkaasti.

12. Yritysten kuuluu kantaa vastuunsa globaalin nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemisessa tarjoamalla nuorille kunnollisia työsuhteita ja oppisopimus- sekä harjoittelupaikkoja toimiessaan globaalisti.

Puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita, ja tämän vuosikymmenen kuluessa yli miljardi nuorta pyrkii siirtymään työelämään. Samaan aikaan globalisoituminen ja nopeat rakennemuutokset vaikuttavat niin pohjoisen kuin etelänkin työn ja koulutuksen saatavuuteen. Ihmisarvoisten työpaikkojen luominen nuorille on maailmanlaajuinen haaste. Ilman aktiivista puuttumista nuorisotyöttömyyteen liian moni jää vaille paitsi riittävää toimeentuloa, myös mahdollisuutta osallistua yhteiskuntiensa rakentamiseen.
  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ehdokkaan kommentti:

Tosin kotimaassakaan nuorisotakuu ei ole toiminut käytännössä.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä

  • Kepa
  • Attac ry
  • Eettisen kaupan puolesta ry
  • Finnwatch ry
  • Kirkon ulkomaanapu
  • Pelastakaa Lapset ry
  • Plan Suomi
  • Solidaarisuus
  • Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Suomen Lähetysseura
  • Suomen UNICEF ry
  • Suomen World Vision
  • WWF Suomi